Mistä unet tulevat II

Siilimys herää pöllämystyneenä. Se on unessaan tavannut tärkeän ystävän, jolla ei mennyt hyvin. Siilimys on onnellinen saatuaan viettää aikaansa tämän kanssa, mutta samaan aikaan ahdistunut ja huolissaan. Siilimys katselee ulos ikkunasta sekoitellen kaakaota ja mutustellen leivänkannikkaa. Aurinko tekee hiljalleen laskua. Käpälät tuntuvat pieniltä ja yksinäisiltä.

Uni oli niin todellinen, että Siilimyksen on vaikea muistaa sen kuuluvan vain sille. Toinen siili ei ole nähnyt samaa unta, eikä ajattele sillä hetkellä samoja asioita kuin Siilimys. Se saa huokaisemaan, mutta hyvä kuitenkin, toisella ei varmasti ole erityistä hätääkään.

Siilejä ei voi moittia niiden unista. Ajatuksia voi jo vähän murahtaa ja tuhahtaa, jos toinen niissä tarkoituksella rypee. Silti, ajatuksia ja toiveita lienee myös osa unista. Eikä aina voi tietää, hassujen yöllisten kuvien perusteella, mitä oikeasti toivoo. Siilimys on huomannut uniensa muuttuneen. Ennen se ei ollut useinkaan niissä läsnä, oli kuin kirjaa olisi lukenut, itseään tajuamatta. Nykyään se on yleensä mukana, vaikkakin välillä jonakuna muuna. Onko siis paikka, josta Siilimyksen unet tulevat, vaihtunut? Eri tavarantoimittaja?

Kokonaan itse ei Siilimys osaa uskoa uniaan keksivänsä. Monesti se kyllä tunnistaa niissä itseään, mutta ei se pystyisi sellaista kauhua tai kauneutta keksimään, jota sen unissa tulee vastaan. Se miettii, ovatko kaikki siilit öisin läpikuultavia olentoja jossakin vieraassa paikassa, jossa ne kulkevat toistensa ohi ja lävitse yhteen sulautuen ja outoja kuvia keskenään vaihtaen. "Ota sinä kielo, jos minä saan öisen hirviön."

Vai onko jossakin tehdas, joka tuottaa unennäköä tilaustyönä? Jos niin on, kuka unet Siilimykselle tilaa - ja miksi?