Hassuja tarinoita Siilisaarelta

Kaikenlaista ihmettelevää tuhinaa.

lauantaina, kesäkuuta 04, 2005

Siilimys ja Pihlaja


Siilimys nojaa poskeaan ovenpieleen katsellen pieneen villiintyneeseen puutarhaansa. Siilimys pitää vuodenajoista, joita ei ole olemassa, ja siksi se on hiukan haikea. Pihan pihlajassa ovat kukat jo miltei auenneet, ja se tarkoittaa, että kesänkorva, Siilimyksen lempikausi, on menossa ohi. Se on oikullinen aika, joka toisinaan ei kestä kuin päivän tai pari, toisinaan ei saavu ollenkaan.

Pihlaja, joka tuo sanoman sen loppumisesta, kuitenkin myös lohduttaa. Se on Siilimykselle rakas puu, vaikka se ei uskokaan, että sen marjoissa olisi siilitytön tai minkään muunkaan otuksen verta. Eivät tilhet ole vampyyreja, tietää Siilimys. Pihlaja on vahva puu. Samaan aikaan vahva, kaunis ja lempeä, ja siksi Siilimys sitä niin suuresti ihailee, pitää sen kukistakin, vaikka monet väittävät niiden haisevan pahalle. Kaipa Siilimys paremmin tietää kuitenkin, herkkäkuonoinen.

Siili nimeltä Hendrik Relve on kirjoittanut paljon puista ja pensaista. Se kertoo, että pihlaja on tiedetty suojelijaksi ja hyvänonnentuojaksi; pahan poisajajaksi ja hyvän tallessapitäjäksi. Siilimys itsekin on huomannut, että viisikulmiohan se pihlajanmarjan kannassa piilee, vanha taikamerkki, jonka siilitkin hyvin tuntevat - Siilimys on iloinen, että Siilisaaren presidentin työpöytä on pihlajasta tehty. Itse se on saanut pihlajalta hilloa, yskänlääkettä ja lankaväriä, mutta eipä kai pöytäkään hullumpi olisi. Vaan mahtaisiko Siilimys malttaa punamarjaa valkokukkaa pöydäksi laittaa? Tuskinpa vain.

Siilisaarella kasvaa myös orapihlajaa, johon Siilimys suhtautuu hiukan arastellen. Se ajattelee menneitä aikoja ja kaukaista metsää nimeltä Broceliande, jossa kerran eräs poikkeuksellisen mahtava siili ajettiin kiikkiin orapihlajapöheikköön, jonne se jäi ikuajoiksi. Onneksi orapihlaja ei ole sukua Siilimyksen rakkaalle pihapihlajalle.

Hiukan nolostuneena Siilimys tönii kuonollaan tervehtien Pihlajansa juurta. Nauraisivat kaikenmaailman metsähiiret ja oravat, jos tietäisivät. "Pelkkä puu, tyhmä siili." Eivät ne mitään tajua. Tahtovat välttää kaikkea, mikä voisi ylettää merkitsemään jotakin. Mitä ne pelkäävät? Pihlajaako?




Powered by BloggereXTReMe Tracker