Siilimys tenttii

Siilimys paahtaa puhisten kirjaansa, Tietosuon siilikoulu heristää sormeaan sen alitajunnassa muistuttaen siitä, että Siilimyksen pitäisi joskus tehdäkin jotakin elämällään. Siilimys ei ole entisenlaisessa vireessä pitkän laiskottelunsa jäljiltä, joten pänttääminen ei oikein luonnistu ja aikataulu lirahtaa. Niinpä Siilimys lampsii kuulusteluunsa vähintäänkin kyseenalaisin tiedoin varustettuna.

Tilanne ei helpota paikan päällä alkuunkaan. Siilimyksen massu on jännityksestä vähän liian mykkyrällä ja sitä pyörryttää. Nimenhuuto kestää ikuisuuden. Siilimys koettaa seistä suorassa ja paikallaan, vaikka sen jalat tärisevät ja päässä keinuttaa. Ja voi kauhistuksen kanahäkki - sali on kuulemma tulossa ihanihan täyteen ja kaikkien pitää istua vierekkäin. Siilimys tuntee, kuinka sen piikit alkavat värähdellä aikomuksenaan pystyyn. Se ei halua vieraan siilin viereen tunkkaisessa, kuumassa salissa. Minne se laittaa paperinsa ja juomapullon, jos toinen on siinä vieressä. Haisee vieraalle, kun toinen on ihan kyljessä. Siitä panikoituu entistä pahemmin pieni Siilimys, alkavat kynätkin putoilla tassuista.

Kidutus ei ota loppuakseen. Paikat käsketään täyttää järjestyksessä. Siilimys pelkää pyörtyvänsä, jos joutuu Väliin. Onneksi toiset eivät ole kuunnelleet ohjeita, ja Siilimys pääsee livahtamaan penkin päähän. Se huokaisee syvään helpotuksesta. Kun se on päässyt saliin ja istumaan, ei mitään todella voi mennä läpi. Meneekö kuulustelu läpi eli ei, muuttuu sivuseikaksi. Tärkeintä on päästä tuoliin, pystyä istumaan siinä, jättämään paperit, pääsemään ulos ilman että hymy hyytyy. Hymyile, Siilimys, hymyile. Ei se mitään, jos menee vikaan. Olet käynyt täällä. Voit mennä sopimaan muista tavoista suorittaa kuulustelu. Se ei haittaa mitään. Kunhan vain pystyt vastaamaan. Kunhan pystyt tulemaan, olemaan ja menemään. Älä pelkää, pikku Siilimys. Jaksa hetki vielä.

Älä välitä siitä, että kysymyksiä on laitettu ihan liikaa. Jos saisit vielä rahaa opiskelemisesta, sinun pitäisi riittävästi opintoja saadaksesi kirjoittaa näillä kysymysmäärillä kuusitoista esseetä neljään tuntiin. Se tekee vain neljännestunnin jokaiselle esseelle. Nyt aikaa on puoli tuntia. Siilimys ei odottele niin kauan. Se pinnistää, kirjoittaa minkä osaa, ja päättää hiljaa mielessään huomauttaa Kuulustelijoille, että kohtuus on siilihyveistä ensimmäinen ja tärkein.

Siilimys pääsee ulos kuulustelusta. Tuskin se sitä läpäisi, mutta ei pyörtynytkään, ei antanut ylen naapurinsa syliin tai kuollut pois. Edessä on uusia nöyryyttäviä tilanteita, joita se joutuu käymään läpi epäonnistumisensa takia, mutta ei se jaksa tällä hetkellä niitä murehtia. Se on selvinnyt, kuitenkin. Helpotus on valtaisa.